PaMeKon historiaa 

Partiopoikalippukunnan perustamista valmisteleva neuvotteleva kokous pidettiin 19.5.1967. Paikalla olivat tuolloin kirkkoherra Eero Parvio, Varsinais-Suomen partiopoikapiiristä Kalevi Kuusinen ja Aleksi Uusiniemi, vanhempien edustajat David Lindberg, Esko Lavonen, Eelis ja Irmeli Salminen ja Matti Klemi sekä Paraisten suomalaisessa keskikoulussa toimineen Varsinais-Suomen Samoilijat lippukuntaan kuuluneen Kärppä-vartion edustajina Erik Hellberg, Jukka Sevon, Jouko Valtonen sekä Hans Ranta-Aho.

Lippukunta päätettiin perustaa heti, mutta virallinen vahvistaminen jätettiin syksyyn. Kärppävartion yhdeksästä pojasta koulutettaisiin vartionjohtajia uuteen lippukuntaan ja suomalainen seurakunta toimisi lippukunnan taustayhteisönä. Perustava kokous järjestettiin 1.10.1967 seurakuntakodilla. Tuolloin paikalla oli edellä mainittujen lisäksi Leif Ekholm, Hans Kronlöf, Erkki Alexandersson, Max Enroth, Juhani Lindberg, Mauri Lindberg, Lauri Parvio, Kari Ranta-Aho ja Risto Mattila. Väliaikaiseksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Olavi Miettinen.

Nimikeskustelun jälkeen hyväksyttiin ja vahvistettiin lippukunnan nimeksi Paraisten Merikotkat (vuodesta 1976 ry). Nimi löytyi luontevasti yhdistämällä saaristoympäristö, merellisyys sekä eläinmaailma; alunperinhän partionimistössä käytettiin eläinnimiä. Merikotka oli 1960-luvulla hyvin uhanalainen ja sen pelättiin kuolevan sukupuuttoon, mutta Paraisilla lintu vielä pesi.

Alkuajat PaMeKo toimi yhtenä ns. koulutusvartiona, joka valmisti mm. rinkan.

Vuoden 1968 keväällä pidettiin ensimmäinen vuosikokous, jossa lippukunnanjohtajaksi valittiin Seppo Hietavuo ja sihteeriksi Irmeli Salminen. Samana vuonna järjestettiin ensimmäinen kesäleiri Koupossa ja samalla muodostettiin kolme vartiota: Hirvi, Ilves ja Majavat. Syksyllä perustettiin vielä neljäs vartio – Karjut. Vuoden lopussa anottiin Suomen partiopoikajärjestöltä hyväksymistä ja merkitsemistä lippukuntaluetteloon. Anomuksessa mainittiin PaMeKoon kuuluvan 24 partiopoikaa (nyk. vartiolaisia), 1 eräpoika (nyk. vaeltaja), 4 partiojohtajaa, 6 vanhempainneuvoston jäsentä, 4 vartiota sekä 1 vartionjohtajaneuvosto.

Seuraavana vuonna 1969 lippukunta laajeni kolkkatoiminnalla (nyk. sudenpentupojat) peräti kolmen parven (nyk. lauma) aloittaessa toimintansa: Pluto, Jupiter ja Venus-parvet. Parissa vuodessa PaMeKo oli kasvanut kaikki ikäkaudet käsittäväksi partiolippukunnaksi, kun vielä perustettiin eräpoikavartio (nyk. vaeltajaryhmä).

Vuonna 1970 PaMeKo osallistui Suomen Partiopoikajärjestön Sompion suurleirille Saariselällä. Lippukunta sai myös lehden: Risupesän Kuulumiset. Ennemminkin tiedotteena ilmestyvän lehden nimi on nykyisin lyhentynyt muotoon Risupesä.

PaMeKon ensimmäinen vene, kahdeksanmetrinen saaristolaismallinen ”Merikotka” laskettiin vesille vuonna 1971. Samana vuonna lpk sai lahjoituksena myös jollan ja alkoi kouluttautua meripartiota silmälläpitäen saaristolaivuri- ja veneenohjaajakursseilla. Adventtikalenterien myynti ja joulupukkipalvelu käynnistettiin myös samana vuonna.

Tytöt pääsivät mukaan PaMeKoon 2.11.1971.

Ensimmäiset tyttövartiot olivat Albatros, Tiira ja Pingviinit.

Tonttuparvi (nyk. sudenpentutytöt) lippukuntaan perustettiin vasta vuonna 1975. Siili-parvi oli ensimmäinen aito tyttöryhmä, kun Kärpät-parvessa oli vielä sekä poikia, että tyttöjä.

Ahkerasti veneilevä PaMeKo osti uuden veneen ”Merikotka II” vuonna 1973. Lippukunnan lipun juhlallinen naulaus ja vihkiminen pidettiin 28.4.1974. Lipun suunnittelijan, Kalle Lehtosen, lippuselitys kuuluu: ”Sinisessä lippukentässä keltainen punavaruksinen kotka edestäpäin, laskeutumassa kohotetuin siivin, takanaan kaksi valkoista aaltoviivaa. Lippusalon kärjessä partioliljan päällikkeenä apilaristi.”

Vuonna 1975 aloitettiin remontoida uutta Koloa entisen pikkukoulun yläkerrasta. Tähän asti oli kokoonnuttu Parsbyn pappilan vintillä. Oma ikioma Kolomme vihittiin käyttöön remonttitalkoiden jälkeen 27.3.1976.

Vuonna 1978 ostettiin ”Askeladden” -vene lippukunnan purjehdusmahdollisuuksia parantamaan. Omia jollia on lippukunnalla ollut kolme. Samana vuonna hyväksyttiin myös Kämpän rakentamista ja käyttöä koskeva sopimus. PaMeKo oli voittanut tarjouskilpailun vanhan hirsitalon purkamisesta Malmilla. Hirret kuljetettiin Strandbyhyn, johon kohosi vuosien talkootyöllä upea retkimaja. Oman Kämppämme juhlallinen luovutustilaisuus oli vihdoin 25.5.1982.

Omia leirejä PaMeKo on järjestänyt vuosittain ja piirin/järjestön leireillekin on yleensä osallistuttu innokkaasti. Omia koko lippukunnan leirejä ja vaelluksia on pidetty mm. Koupossa (1968-1979 lähes vuosittain ja sen jälkeen satunnaisemmin, viimeisinmpänä talvileiri vuonna 2005), Ahvenanmaalla (1971, 1975, 1979, 1992), Nauvon Rimsholmassa (1972), Peimarin Kruunusaaressa (1973), Posion Lapiosalmessa (1974), Ylitornion Törväsjärvellä (1976), Atussa (1976-77, 1997), saaristokierroksena (1978), Brattnäsissa (1979), Kuusamon Karhunkierroksena (1981), Kämpällä (vuodesta 1982 hyvin usein), Kemiön Merisalossa (1982), Mustfinnissa (1983), Ruotsissa (1983), Rajajooseppi-Kevo (1984), Domarbyssä (1985, 1997), Yläneen Leijankorvessa (1986), Kustavin Kaurissalossa (1988), Hetta-Pallas (1995), Kevolla (1998), Norrbyn saaressa (1999-2000), Lemlahdessa (2001), Saariselällä (2001), Vikstensuddenissa (2002) ja Varvsholmassa (2003). Viime vuosina PaMeKo on osallistunut myös järjestön suurleiri Tarukselle Padasjoella (2004), piirin sudenpentuleiri Tammileirille Sauvossa (2004) ja piirin talvileiri HuovinTaigalle Mellilässä (2005) sekä Kaarinan Kymmenysten alueleiri iKKutursolle Sauvossa (2005).

PaMeKossa on aktiivisia jäseniä tällä hetkellä (vuoden 2010 alussa) n. 120, joista:

  • sudenpentuja (7-10 -vuotiaita) on n. 50
  • seikkailijoita (10-12 -vuotiaita) on n. 20
  • tarpojia (12-15 -vuotiaita) on n. 10
  • samoajia (15-17 -vuotiaita) on n. 10
  • vaeltajia (18-22 -vuotiaita) on n. 10
  • aikuisia (yli 22-vuotiaita) on n. 10
  • Sukupuolijakauma on tasainen (n. 55 % tyttöjä)

PaMeKon toimintaan voit tutustua myös galleriassa, kuva kun kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, sanotaan.

PaMeKon historiasta löydät lisätietoa ”Joukko, henki ja sinnikkyys” ja ”Paraisten Merikotkien ensimmäiset siiveniskut” (2003) sekä ”PaMeKon historiikki” (1997) julkaisuista. Kaikki edellä mainitut löytyvät Kololta paperiversioina sekä digi-muodossa Marilta.